Hiljaista musiikkia

Tutkielma surusta.

Kirjoittanut: 

Lars Norén (suom. Michael Baran)

Ohjaus: 

Mikko Rantanen

Musiikki: 

Mikko Rantanen

Ensi-ilta: 

09.01.2015

Viimeinen esitys: 

30.01.2015

Valokuvat: 

Ville Salminen

Grafiikka: Pinja Lappi
Puvustus: Kirsi Vaara
Lavastus: Taina Möysä, Mikko Rantanen, Ville Salminen
Valo- ja äänisuunnittelu: Taina Möysä, Ville Salminen
Juliste: Henna Salminen
Rooleissa: Jukka-Pekka Katajisto, Heli Lehto-Lintunen, Piia Leppämäki ja Jussi Tanhuanpää


Lars Norénin kirjoittama ja Michael Baranin suomentama Hiljaista musiikkia (Tyst musik) kertoo unohtamisesta, muistamisesta ja ajan suhteellisuudesta. Hiljaista musiikkia on elämän loputonta toistoa ja odotusta. Hiljaisuudessa tapahtuu muutos ja aika kuluu, vai alkaako musiikki sittenkin uudelleen? Hiljaisen musiikin hahmot puhuvat todellisuuden ohitse, sillä rakkaan menettämiselle ei löydy loppusoittoa. Musiikin sisällä tunteet kuohuvat, mutta särkynyt sydän ei soi. Näytelmän neljä ihmistä kokoontuvat yhteen surutyön äärellä, mutta Hiljaista musiikkia ei kerro yhdenkään henkilön tarinaa, vaan pääosissa ovat tunnelma ja harmonia. Hiljaista musiikkia on kokonaisuus, missä sykkivät sydämet ovat hauraan voiman valjastamia.

 

Tekstin hiljaisuuteen kätketyt kivut puhuttelevat minua syvästi tässä näytelmässä. Inhimillisyys peittää alleen surun, joka välittyy tarinassa lähes syövyttävällä tavalla. Silti hahmojen olotilassa välittyy välillä oudon ironinen tunnelma, josta rakentuu säröilevä posliini ihmisyyden ympärille. Näyttelijöille haastavaa, yleisölle haastavaa ja minimalistisuudessaan suurta.

Mikko Rantanen, ohjaaja


Näytelmän suomalainen kantaesitys oli Suomen Kansallisteatterin Omapohjassa 2005.

Lars Norén on ruotsalainen näytelmäkirjailija, novellisti ja runoilija. Häntä pidetään Ruotsin merkittävimpänä nykyaikaisena näytelmäkirjailijana.

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Oy

Hiljaista musiikkia

Hiljaista musiikkia -näytelmästä tukea suruun